Kaarle Konsultti soittaa ja sanoo, ”Hei, nyt on sellainen tilanne, että en jaksa. Jään hoitamaan uupumustani.”
Koen ensimmäisenä syyllisyyttä. Väkisinkin mieleen nousee kysymyksiä; Olenko laiminlyönyt tehtävääni esimiehenä? Mitä olisin voinut tehdä? Miksi en huomannut tilannetta aikaisemmin?
Työuupumuksesta ja sen tunnusmerkeistä puhutaan paljon, erityisesti konsulttiorganisaatioissa, se on hyvinkin tunnistettu haaste. Työ koostuu sykleistä; on ajanjaksoja, jolloin työtä on liikaa ja vuorokaudessa on vain 24 tuntia. Stressaavinta lienee kuitenkin, kun töitä ei ole riittävästi ja myynti ei kulje. Tämä aiheuttaa tunteen riittämättömyydestä, kykenemättömyydestä tai menestymättömyydestä.
Jatkuva itsensä vertaaminen toisiin ja heidän tuloksiinsa vie itsetunnon pohjamutiin. Käydään ylikierroksilla, jolloin lepo ja palautuminen jää helposti vähäiseksi.
Asiantuntijoiden mukaan työuupumuksen tyypillisiä oireita ovat itsetunnon horjuminen ja kyynistyminen. Se vaikuttaa uneen, fyysiseen jaksamiseen ja mielialaan. Työn mielekkyys katoaa. Pitkäkestoinen stressi heijastuu työelämän ulkopuolelle. Mukava ihminen alkaa ärtyä läheisille, ei jaksa harrastaa tai vetäytyy sosiaalisista tilanteista. Riittämättömyyden tunne ahdistaa.
Uupumus ei synny yhtäkkiä. Taustalla on yleensä pitkittynyt tilanne ja asiaan pitäisi osata puuttua jo ennen kuin tilanne pääsee liian pitkälle.
Esimiehenä olen kiinnostunut tiimiläisteni elämän kokonaisuudesta. Avoin keskustelu, saatavilla oleminen ja keskinäinen luottamus antavat mahdollisuuden asioiden esille ottamiseen – puolin ja toisin. Ristiriita työn ja henkilökohtaisen elämän vaatimusten välillä voi jäädä huomaamatta, jos työ ja muu elämä pidetään tiukasti erillään, toki jokaisen täytyy voida itse kuitenkin valita, kuinka paljon haluaa kertoa.
Odotan asiantuntijoiltamme vahvaa sitoutumista, korkeaa laatutasoa, joustavuutta ja jatkuvaa kehittymistä työssä. Jokainen haluaa suoriutua työstään erinomaisesti. Se joka tekee asioita tunnollisesti, sitoutuneesti ja korkealla motivaatiolla, saattaa olla tietyissä olosuhteissa vaarassa uupua. Kun työn imu on kova, esimiehen on hyvä tarkkailla työmääriä. Jatkuva kiire, työskentely viikonloppuisin ja iltaisin saa herättää kysymyksen: voisiko välillä hellittää? Auttaisiko delegointi, vai onko priorisointi vaikeaa?
Myös esimies on riskiryhmässä; rooli on usein puun ja kuoren välissä. Kun paineita tuntuu tulevan joka suunnasta, riittämättömyyden tunne nostaa päätään. On myös syytä miettiä millaisen esimerkin itse antaa – lähteekö sähköpostia keskiyöllä, tuleeko toimeksiantoja tulipalokiireellä. Luonko itselleni ja muille uuvuttavaa vai tasapainottavaa ilmapiiriä?
Vaikka jokainen on viime kädessä itse vastuussa omasta jaksamisestaan ja hyvinvoinnistaan, hyvässä työyhteisössä katsotaan kaverinkin perään. Esimies on palveluammatissa, sinua varten, jotta menestyt ja voit hyvin työssäsi.